-Rehtori täällä hei!
...ou mään. Se ei tiedä koskaan hyvää, jos rehtori soittaa. Mitähän ne kullannuput on nyt keksineet. 😬
-Nuorimmasta tyttärestäsi lähdin soittelemaan. Tilanne on nyt sen kaltainen, että silmälaseista puuttuu linssi. Toinen oppilas huitaisi tyttöäsi lumivuorella ja linssi tipahti. Etsivät sen tipahtaneen linssin koko luokan voimin, eli koko paketti on kyllä tallella, mutta hajalla.
Olin juuri paikallisessa kauppakeskuksessa asioilla, niin samalla piipahdin Instrussa. Taputtelin jo matkalla itseäni olalle, että hyvä minä, kun tuli otettua laseille se vakuutus! Kerran on jouduttu jo tilaamaan uudet, kun edellisten päälle joku istahti..
Ystävällinen Instrun setä katsoi vakuutustietoja.
-Hei! Tää vakuutus kun on 2v voimassa, niin sen viimeinen voimassaolopäivä on TÄNÄÄN!
-Hei woutsiwou, en voi uskoä, mikä tsägä! Yleensä mulla on aina niin huono....
-Hetkinen... tämä kone sanoi, että vakuutus on jo päättyny. Mitä ihmettä....
-.....tuuri. huoh. Siis MITÄH!?
-Aaaivan. Viime vuosihan oli karkausvuosi ja siinä oli yksi päivä enemmän. Vakuutuksenne on päättynyt EILEN.
-....No nyt kuulostaa kotoisammalta tuurilta. 🤣
Jännä nähdä, miten tämä saaga saadaan päätökseen, kun huomenna vien kakkulat linsseineen päivineen Instruun. Saadaanko vaan linssi plopsautettua paikoilleen vai aletaanko syynätä, että kuka maksaa, mistä maksaa ja miten maksaa. 😅
Kuva liittyy vahvasti. 🙈
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti