Jumalattomat liitoskivut veivät minut aivan toimintakyvyttömäksi kolmisen viikkoa sitten. En voinut seistä, en kävellä enkä lopulta edes istua. Lopulta oli jo luovutettava ja jäätävä sairauslomalle.
Pelkäsin, että aika menisi todella hitaasti, mutta kissanposket. 😂 Nopeasti on kulunut ja kuluu edelleen. Viikko sitten alkoi hellittää liitoskivut ja tilalle tuli supistukset. Ensi viikolla on polikäynti, jossa oletettavasti saan tietää sektioajan. Ensin oli tunne, että tämä lähtee tulemaan aivan varmasti jo ennen aikojaan, mutta nyt on jotenkin hellittänyt ja tuntuu, että ehkä tässä kuitenkin päästään kunnialla loppuun saakka. 😄
Huomenna käyn viemässä pissanäytettä labraan ja piipahdan neuvolassa. Ollut proteiinit kotiseurannassa yhdellä plussalla parin päivän ajan, niin varmistetaan ettei ole mitään tulehdusta ja neuvolan tätikin tsekkaa tikun etten näe omiani. 😂 Tuskinpa tuo vielä toimenpiteitä vaatii, mutta onhan se hyvä varmistaa.
Pienet vaatteet on pesty ja viikattuna kaappiin. Tänään ajattelin laittaa pinnasängyn valmiiksi ja sitten alkaakin olla kaikki valmista vauvaa varten. 💙
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti