Olen kertonut, että se sattuu. Hetken kirpasee ja sitten se jää joidenkin tuntien ajaksi tykyttämään.
Nyt hän sitten koki, että 11wee synttäreiden kynnyksellä hän jo sen kestää.😁
Menimme koulun jälkeen kellosepän pakeille. Tyttö valitsi koruiksi helmikorut ja istui tuoliin. Siinä alkoi jännittää niin paljon, että pyysi saada pitää kädestä. Rutisti siihen malliin, että verenkierto lähes tyrehtyi. 😂😂
Muutama iikiikiik suusta kuului, sitten *naps* ja tyttö hölmistyneenä: "Oliks se muka siinä!?" 😅 Toiseen vielä napsaus ja niin oli onnellinen tyttö. ❤
Tänään koin minäkin pientä materialismionnellisuutta, kun meidän vauvan Tulan FTG saapui. 😅 Mieheni asiantuntevasti sitä minulle esitteli, käyttäen apuna nuorimman tyttären baby bornia. 😂😂 Demonstraation jälkeen hän totesi, että on tavaraa ja tarviketta kuin tavaratalossa, ei puutu enää kun se vauva! 😂
Tänään rv 23+0. ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti