Hae tästä blogista

lauantai 13. helmikuuta 2021

Käytöstavat ja niiden puute

Olen päivitellyt nykylasten käytöstapoja, tai lähinnä niiden puutetta.

Ensinnäkin tervehtiminen. Mikä piru siinä on niin vaikeaa!? Jos joku, erityisesti vanhempi ihminen tai auktoriteetti, tervehtii vaikkapa hyvällä huomenella, niin siihen nyt vaan vastataan takaisin, että "huomenta". Sen huomenen ei tarvitse olla edes hyvä, kuhan on huomen. 😂 Koulussa hyvin suuri osa lapsista ei tervehdi opettajia. Vanhin tyttäreni tervehtii AINA, kahden nuoremman kohdalla joudun häpeäkseni tunnustamaan, että tuskin ihan joka kerta tervehtivät. Tämä on kotona kyllä opetettu, mutta tiedä sitten miten on vaan jäänyt käytöstavoista pois. Sen kun huomasin, olen kotona alkanut toitottaa asiaa ja vaatia vastausta tervehdyksiin, jotta se asettuisi jälleen selkärankaan. Vielä ei ole asettunut ja se on kyllä vähän noloa. Perus "kiitos" ja "ole hyvä" tulee meillä kyllä kaikilta. 

Pöytään ei myöskään mennä, ennen kun kutsutaan. Eilen kävimme kylässä seuraavan keskustelun poikapuoleni kanssa:

-Nyt tuut pois sieltä pöydästä, meitä ei vielä ole pyydetty kahville.

-En tule.

-Pöytään mennään vasta, kun kutsutaan. Nyt pois sieltä kärkkymästä.

-En tahdo!!!

-Minä sanoin, että NYT pois sieltä pöydästä. KUULITKO.

*teatraalista jalanpolkemista ja tuminalla olkkariin*

-NO EN KUULLU!!!!

-Nyt odotetaan. Keittiöön mennään kahville vasta sitten, kun pyydetään.

-EN KUUUULLUUUUUU!

Uhma ja paha äitipuoli. ❤😂

Pöytään ei kuulu meillä myöskään lelut eikä puhelimet. 


Mitä mieltä te olette? Pitääkö lasten oppia odottamaan? Entä saako pöydässä olla leluja tai räplätä puhelinta? Meillä se ruokahetki on koko perheen yhteinen ja siinä jutellaan syödessä, olenko ihan keskiaikainen? 😅 Entä tervehtivätkö teidän lapsenne esim opettajia koulun käytävällä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

35+2 äitiyslomalainen!

Jumalattomat liitoskivut veivät minut aivan toimintakyvyttömäksi kolmisen viikkoa sitten. En voinut seistä, en kävellä enkä lopulta edes ist...